Ryhmätöiden teettäminen

1. Ohjaajan ensimmäinen valinta: oppimistavoite

Yleinen menettely ryhmätöiden käyttämiseen on sellainen, että annetaan tehtävä ja sen ratkaisuun runsaasti aikaa, jolloin ryhmätöiden tulosten käsittely jää vähemmälle. Voidaan toimia myös päin vastoin eli asia käsitellään ryhmässä nopeasti, minkä jälkeen käytetään enemmän aikaa tulosten analysointiin. Jälkimmäisellä tavalla toimittaessa ryhmätyön tuloksesta syntyy jopa uutta opetusaineistoa, mutta ryhmän työskentelytavan pohtiminen saattaa jäädä vähäiseksi.

Oli ryhmätöiden työskentelytapa millainen tahansa, opettaja/ryhmätöiden vetäjä ei vetäydy oppimistilanteen vastuusta, sillä hänen asiantuntemuksensa näkyy tällä kertaa ryhmätöiden etenemisen hallintana.

Ryhmätöiden vetäjä johtaa siis prosessia. Siksi hänen on mahdollisimman tarkkaan suunniteltava oppimistilanteen kulku - esille tulevien asioiden sisältöön hänen ei välttämättä tarvitse osata sanoa mitään. Erityisesti hänen on kiinnitettävä huomiota "tunnelmaan", koska ryhmät eivät toimi, jos ihmiset eivät halua tai uskalla keskustella.

2. Lämmittely

Oppimistilanteen aluksi vetäjän ja osallistujien esittäytyminen sekä ohjattu "lämmittelykeskustelu" (kahvien kera) antavat pohjaa luottamukselliselle työskentelylle. Keskusteluteeman valinta ja mahdollisesti jonkin pienen tutustumis- tai johdantotehtävän suunnittelu on vetäjän vastuulla. On hyvä muistaa, että erityisesti kokemattomien opiskelijoiden osallistuminen ryhmätöihin painottuu ajatusten tarjoamiseen, vaikka osallistumiselle olisi muitakin vaihtoehtoja. Osallistujien toimintaa voi ohjata myös:

3. Pelisäännöistä sopiminen

Ennen työskentelyä on hyvä esitellä ryhmätyön tavoitteet ja sopia ryhmätyön pelisäännöistä. Tärkeää on alleviivata, että osallistujien puheiden aikana ei asioita tai esiintyjää kommentoida. Jokaisen on voitava puhua vapaasti. Tulosten arvioinnille ohjaaja järjestää ryhmätöissä oman ajan eli ryhmätöiden pukutilanteen, ja silloinkin on tärkeää, että arvioidaan asioita - ei asian esittäjää. Lisäksi on hyvä korostaa, että kaikkien osallistuminen on tärkeää. (Se on mahdollista tehdä hienotunteisesti erilaisin menetelmin, joista voi hakea vinkkejä näiden sivustojen kohdasta Osallistavat menetelmät.)

4. Työnjako

Ryhmätöiden tekeminen vaatii yleensä pientä töiden jakoa ryhmän sisällä. Sen voi jättää joko ryhmäläisten omaksi päätökseksi tai sitten oikeudenmukaisesti jakaa töitä eri osallistujille. Tällaisia töitä ovat mm. sihteerin ja ryhmätyön esittäjän tehtävät. Joskus on hyvä nimittää joku "kellokalleksi", jotta ryhmä pysyisi aikataulussaan.

5. Oppimistehtävän ohjeistus

Ryhmän on ymmärrettävä oppimistehtävä. Sen vuoksi ryhmätyön ohjeistaminen on ensisijaisen tärkeää. Tehtävän määrittelyn voi tehdä yhdessä, se on voitu nimetä jo koulutustilaisuuden kutsussa tai jopa ohjaaja yksin voi tehtävän antaa, mutta jälkimmäisessä tapauksessa ryhmän motivointiin on kiinnitettävä huomiota. Koskaan vetäjä ei kysy turhaan: "Olenko määritellyt tehtävän selvästi?"

Esimerkki: Annetaan ryhmälle tehtävä ja toimintaohjeet.

Ei näin: Kuvatkaa yhdistyksen suunnittelun ongelmia ja etsikää niihin ratkaisuja! Vaan näin: Ryhmätyön tarkoituksena on auttaa yhdistyksen toiminnan suunnittelua. Selvitämme suunnittelun vaiheisiin liittyviä ongelmia ja etsimme niihin erilaisia ratkaisumalleja.

  1. Aluksi jokainen miettii ja listaa itselleen, minkälaisia toiminnan suunnittelun ongelmia on kohdannut itse tai kuullut muiden nimeävän.
  2. Sitten kootaan ongelmat yhteiseksi listaksi kunkin esitellen vuorollaan omia ajatuksiaan.
  3. Tämän jälkeen ryhmä sopii ongelmien tärkeysjärjestyksestä.
  4. Ja vasta tämän jälkeen aloitetaan pohdinta siitä, miten ongelmia voitaisiin ratkoa tai ainakin kohdata niin, ettei toiminta ajaudu umpikujaan.

6. Ajanhallinta

Ryhmätöiden vetäjä on ohjelmaa tehdessään laskenut käytettävissä olevan ajan ja se on itse tehtäväksi annon ohella toinen asia, joka on ryhmälle tultava selväksi. Toisaalta: Jos näyttää siltä, että annettu aika ei riitä, parempi on ryhtyä uudelleen järjestelemään loppupäivän aikataulua kuin keskeyttää mielenkiintoinen, oppimisen kannalta ehkä ratkaisevan tärkeä työ. Osallistujat ovat tulleet paikalle oppimaan eivätkä juoksemaan vetäjän aikataulun mukaan.

7. Ryhmätöiden purku

Ryhmätöiden purkutilannetta koskevat samat pelisäännöt kuin koko prosessia: ryhmille annetaan esittelyrauha ennen tulosten arviointia. Tavallisesti raportointi tehdään fläpille tai kalvolle. Fläpin etuna on se, että ne voidaan teipata seinälle ja tuloksiin voidaan palata myöhemminkin. Kalvoja taas voi katsella kahtakin yhtä aikaa heittimessä.

Esimerkki: Annetaan ryhmälle ohjeet muistiinpanojen tekemisestä ja tulosten esittämisestä

Ei näin: Pistäkää asiat muistiin fläpille ja tuokaa sitten yhteiseen käsitelyyn. Vaan näin: Kootkaan oma lista ongelmista tai ratkaistavista asioista. Sen jälkeen ottakaa toinen paperi, johon ideoitte erilaisia ratkaisuja kuhunkin kohtaan. Listatkaa esimerkiksi viisi vakavinta ongelmakohtaa ja jokaiseen kolme ratkaisuvaihtoehtoa.

Toisinaan ryhmätöiden purkutilanteessa voi tulosten arvioinnin antaa ryhmien itsensä tehtäväksi, jolloin terävimmät mielipiteet joutuvat kulkemaan pienryhmän seulan läpi. Omien hienojen ajatusten korostaminen saadaan minimoitua sillä, että oikeutetaan antamaan "plussia" vain toisten töille.

8. Tulosten arviointi

Ryhmätöitä arvioidessa voidaan keskittyä eri asioihin:

  1. tavoitteiden saavuttamisen esittelyyn
  2. ryhmän omiin käsityksiin työn tuloksista
  3. ryhmän käyttämän menetelmän tarkasteluun.

Työn tavoitteiden esittely voi vaikuttaa aluksi tärkeimmältä asialta ja silloin lopputulosta verrataan annettuun tehtävään. Erityisesti käy näin, kun verrataan useamman ryhmän töitä keskenään. Silloin usein arvioidaan, ketkä löysivät eniten tai parhaita ratkaisuvaihtoehtoja. Tavoitteiden saavuttaminen on tärkeää, mutta saavutetaan ryhmätöissä muitakin tuloksia.

Työn tuloksien arviointeja vetäjä saa yksinkertaisemmin suoran kysymyksen avulla: "Mitä mieltä olette työnne tuloksesta ja miksi?" Joskus käy niinkin, että ryhmä ei ole ymmärtänyt riittävän syvällisesti tehtävää, ja silloin vetäjällä tulisi olla rohkeutta antaa ryhmätyö uudelleen tarkennetulla ohjeistuksella. Joku ryhmä taas on ihastunut saavutuksiinsa niin, ettei halua pohtia ideoiden toimivuutta tai toteuttamisen realistisuutta. Näin käy helposti esimerkiksi silloin, kun vastuu asioiden toteuttamisesta kuuluu jollekin toiselle. Vetäjä voi yrittää palauttaa heidät todellisuuteen kysymyksin toteutuksen vastuista, resurssien tai osaamisen riittävyydestä jne.

Oppimista varten on hyvä pohtia myös työmenetelmiä. Kannattaa pyytää osallistujia kertomaan mm. siitä, miten puheenvuorot jaettiin tai niitä käytettiin, miten ehdotukset tulivat esille ja kirjattiin näkyville, miten ryhmätyö aloitettiin ja työt järjestettiin, tai miten valmistauduttiin esittelyyn, seurattiin ajan kulumista ja tehtiin yhteenvetoja.

9. Lopetus

Viimeisen arvioinnin koko oppimistilanteesta antaa ryhmätöiden vetäjä, joka kiittää kaikkia tehdystä työstä. Vetäjä voi kiittää yhtä ryhmää useista vaihtoehtoisista tuloksista, toista sujuvasta työskentelystä ja kolmatta työn tulosten realistisesta arvioinnista. Myös työn tulosten kytkeminen järjestötoiminnan tulevaisuuteen, kurssin jatkotyöskentelyyn tai muihin vastaaviin asioihin laajentaa työskentelyn näkökulmaa.

Hyvä tapa olisi, jos ryhmien töiden tulokset kirjattaisiin muistioon ja se toimitettaisiin jälkikäteen kaikille halukkaille, koska ryhmätöiden tulokset ovat heidän oppimisprosessinsa saavutuksia.