Kouluttajan muistilista

Ennen kurssia:

  1. Onko tarve koulutukseen tullut järjestökentältä?
  2. Onko kurssin kohderyhmä määritelty?
  3. Onko kurssista tehty kurssisuunnitelma?
  4. Pystyykö opiskelija soveltamaan oppimaansa työhönsä?
  5. Onko osallistujien oppimistarpeet huomioitu?
  6. Onko kurssin tavoitteet määritelty?
  7. Sisältyykö kurssiin yhteistoiminnallista oppimista?
  8. Voiko opiskelija itse vaikuttaa opiskelusisältöihin?
  9. Onko opiskelijalle osoitettu lisäinformaation lähteitä?
  10. Onko kurssin sisällön suunnittelussa huomioitu osanottajien tavoitteet?
  11. Huomioitiinko oppimiskäsitys kurssin suunnittelussa?
  12. Huomioitiinko kurssin suunnittelussa järjestösi toiminta-ajatus?
  13. Onko kurssin ajankohta sovitettu yhteen järjestön muun toiminnan aikataulun kanssa?

Kurssin jälkeen

  1. Ryhmäytyivätkö opiskelijat?
  2. Toteutuiko kurssisuunnitelma?
  3. Vastasiko koulutus opiskelijoiden tarvetta?
  4. Sidottiinko opinnot opiskelijoiden käytäntöön?
  5. Saavuttivatko kurssin osanottajat oppimistavoitteensa?
  6. Huomioitiinko opiskelijoiden toiveet kurssin sisällön suhteen?
  7. Tukiko koulutus opiskelijoiden oppimaan oppimisvalmiuksia?
  8. Tukiko koulutus opiskelijoiden kommunikaatiovalmiuksia?
  9. Onko tarvetta järjestää jatkokurssi samasta aiheesta?

1. Onko tarve koulutukseen tullut järjestökentältä?

Keskeistä järjestön opinto- ja koulutustoiminnan suunnittelussa on, että se nousee jäsenten tarpeista ja on sopusoinnussa jäsenten koulutustason kanssa. Aina ei järjestöissäkään pohdita omia koulutustarpeita, mutta mikäli kurssi-idea on tullut jostain muualta, kuin järjestökentältä, kurssin suunnitteluvaiheessa kannattaa olla yhteydessä kentälle ja kysellä jäsenten mielenkiintoa suunnitteilla olevaa kurssia kohtaan. Vapaan sivistystyön koulutuksen, jota ay-koulutuskin on, tulisi vastata herkästi, joustavasti ja nopeasti uusiin tarpeisiin.

2. Onko kurssin kohderyhmä määritelty?

Kurssin kohderyhmän määrittely takaa sen, että kurssille tulee osallistujia, jotka saavat parhaan mahdollisen hyödyn kurssin annista. Jos yrität tarjota vähän kaikkea kaikille, käy helposti niin, ettei anti tarjoa juuri mitään kenellekään.

3. Onko kurssista tehty kurssisuunnitelma?

Kurssisuunnitelma kertoo opiskelijoille mahdollisimman paljon kurssista ja näin auttaa opiskelijoita orientoitumaan sekä rajaa kurssin kohderyhmää. Kurssisuunnitelman tulisi sisältää seuraavat tiedot: kurssin nimi, ajankohta, oppimateriaali, kurssin tuntimäärä, opettajan nimi, kurssin kohderyhmä, kurssin tavoite ja kurssin sisältö. Kurssisuunnitelma kannattaa käydä kurssin aluksi opiskelijoiden kanssa läpi, jotta opiskelijat tietävät, mitä kurssin päätteeksi arvioivat.

4. Pystyykö opiskelija soveltamaan oppimaansa työhönsä?

Opiskelijan tulee pystyä hyödyntämään ja soveltamaan oppimaansa järjestötyössään tai harrastuksissaan tai muuten elämässään. Opinnoissa järjestöjen työntekijöiden ja luottamushenkilöiden tulisi voida kehittää järjestötyössä tarvittavaa osaamista ja pätevyyttä.

5. Onko osallistujien oppimistarpeet huomioitu?

Osallistujien oppimistarpeet ja kurssiin liittyvät odotukset kannattaa selvittää ilmoittautumisvaiheessa tai kurssin alussa. Pidemmällä kurssilla henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekeminen auttaa oppimistarpeiden määrittelyssä.

6. Onko kurssin tavoitteet määritelty?

Koulutuksen/kurssin tavoitteet määritellään yhteistyössä oppijoiden kanssa ja kirjataan näkyville. Kurssin arviointia helpottaa, kun tavoitteet on selkeästi määritelty ennen kurssia. Tavoitteet kuvataan täsmällisesti ja mahdollisimman konkreettisina. Opiskelijoiden tulee kokea tavoitteet yhteisesti tärkeiksi.

7. Sisältyykö kurssiin yhteistoiminnallista oppimista?

Yhteistoiminnallinen oppiminen tarkoittaa oppimisen organisoimista siten, että oppija voi harjoitella yhteistoimintaa erilaisissa ryhmissä ja että hän on valmis sitoutumaan yhteistyöhön yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteisöllinen oppiminen siirtää vastuun oppimisesta opiskelijoille itselleen, aktivoi opiskelijoita, mahdollistaa opiskelijoiden oman kokemuksen esiin nostamisen ja samalla opiskelijat voivat kehittää sosiaalisia ja vuorovaikutustaitojaan. Kannattaa muistaa, että järjestötoiminta edellyttää aina yhteistyövalmiuksia. Siksi järjestökoulutuksenkin tulee niitä tarjota sekä harjaannuttamalla osallistujia yhdessä toimimiseen, että tutustuttamalla osallistujia toisiinsa, jotta muodostuu yhteistyösiteitä järjestön sisälle.

8. Voiko opiskelija itse vaikuttaa opiskelusisältöihin?

Opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus ainakin joiltakin osin vaikuttaa opiskelusisältöihin ja kurssia tulisi voida joiltakin osin yksilöidä opiskelijoiden toiveiden mukaan.

9. Onko opiskelijalle osoitettu lisäinformaation lähteitä?

Lisäinformaation (kirja- tai linkkiluettelo, jatkokurssit, järjestöt ja organisaatiot, joista saa lisätietoa) osoittaminen auttaa opiskelijaa jatkamaan oppimisprosessiaan kurssin loputtuakin. Yksinkertainen tapa on myös varata pari hyvää lähdeteosta kurssille mukaan osanottajien tutustuttaviksi.

10. Onko kurssin sisällön suunnittelussa huomioitu osanottajien tavoitteet?

Kurssin eteneminen tulisi suunnitella oppimistavoitteesta käsin, jotta tavoite muuttuisi konkreettiseksi ja kurssin sisältö todella vastaisi sitä.

11. Huomioitiinko oppimiskäsitys kurssin suunnittelussa?

Koulutuksen suunnittelijan ja kouluttajan kannattaa pohtia omaa oppimiskäsitystään. Jos omaa oppimiskäsitystään ei tunne, se hallitsee kouluttajan toimintaa ja haittaa yhteydenpitoa toisenlaisen oppimiskäsityksen omaavien kanssa.

12. Huomioitiinko kurssin suunnittelussa järjestösi toiminta-ajatus?

Järjestösi on perustettu toteuttamaan jotakin päämäärää ja/tai tavoittelemaan tiettyjä ihanteita. Toteutuivatko nämä tavoitteet kurssin yhteydessä?

13. Onko kurssin ajankohta sovitettu yhteen järjestön muun toiminnan aikataulun kanssa?

Milloin osanottajat tarvitsevat niitä taitoja, joita kurssilla opetetaan? Onko kurssi ajoitettu siten, että tiedot tarjotaan oikeaan aikaan? Missä ja miten kurssia markkinoidaan? Onko olemassa jokin kanava, kuten jäsenlehti, jossa kurssia voisi markkinoida? Jos, niin mikä sen aikataulu on, milloin kurssin tietojen pitää olla lehden tekijöillä, jotta ne ehtivät lehteen mukaan? Onko joitakin jäsentilaisuuksia, joissa kurssia voisi markkinoida?


Kurssin jälkeen

1. Ryhmäytyivätkö opiskelijat?

Ryhmäytyminen tarkoittaa, että ryhmän jäsenet ovat sitoutuneet yhteiseen tavoitteeseen. Vuorovaikutus, ryhmä- ja tavoitetietoisuus on tehnyt joukosta ihmisiä ryhmän. Ryhmän vetovoimaa lisäävät sen jäsenten tuttuus ja turvallisuus, yhteinen historia, toiminnassa saavutettu menestys sekä mahdollisuus tuntea yhteenkuuluvuutta ja saada sosiaalisia kontakteja. Kurssin jälkeen opiskelijoilta kannattaa kysyä, tunsivatko he kuuluvansa ryhmään.

2. Toteutuiko kurssisuunnitelma?

Kuinka kurssisuunnitelma eli tavoitteet ja sisällöt kurssilla toteutuivat? Mitä kannattaa ottaa huomioon seuraavaa vastaavaa kurssia suunniteltaessa?

3.Vastasiko koulutus opiskelijoiden tarvetta?

Tulitko kysyneeksi esim. palautelomakkeessa, miten koulutus vastasi opiskelijoiden tarpeisiin. Keskeistä järjestön opinto- ja koulutustoiminnan suunnittelussa on, että se nousee jäsenten tarpeista ja on sopusoinnussa jäsenten koulutustason kanssa. Aina ei järjestöissäkään pohdita omia koulutustarpeita, mutta mikäli kurssi-idea on tullut jostain muualta, kuin järjestökentältä, kurssin suunnitteluvaiheessa kannattaa olla yhteydessä kentälle ja kysellä jäsenten mielenkiintoa suunnitteilla olevaa kurssia kohtaan. Vapaan sivistystyön koulutuksen, jota ay-koulutuskin on, tulisi vastata herkästi, joustavasti ja nopeasti uusiin tarpeisiin.

4. Sidottiinko opinnot opiskelijoiden käytäntöön?

Opintojen tulisi olla niin käytännönläheisiä, että opiskelija pystyy helposti hyödyntämään oppimaansa työssään tai elämässään ja mieluiten vielä opettamaan itse oppimaansa muillekin.

5. Saavuttivatko kurssin osanottajat oppimistavoitteensa?

Osallistujien oppimistarpeet ja kurssiin liittyvät odotukset kannattaa selvittää ilmoittautumisvaiheessa tai kurssin alussa. Pidemmällä kurssilla henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekeminen auttaa oppimistarpeiden määrittelyssä.

6. Huomioitiinko opiskelijoiden toiveet kurssin sisällön suhteen?

Yhteistoiminnallinen oppiminen tarkoittaa oppimisen organisoimista siten, että oppija voi harjoitella yhteistoimintaa erilaisissa ryhmissä ja että hän on valmis sitoutumaan yhteistyöhön yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteisöllinen oppiminen siirtää vastuun oppimisesta opiskelijoille itselleen, aktivoi opiskelijoita, mahdollistaa opiskelijoiden oman kokemuksen esiin nostamisen ja samalla opiskelijat voivat kehittää sosiaalisia ja vuorovaikutustaitojaan.

7. Tukiko koulutus opiskelijoiden oppimaan oppimisvalmiuksia?

Oppimaan oppimisen taidolla tarkoitetaan ihmisen kykyä ajatella ja seurata eli reflektoida omaa oppimistaan. Oppimaan oppimista on esimerkiksi se, että ihminen miettii, miten hän pyrkii ymmärtämään uutta asiaa. Perusteluiden pohtiminen, analogioiden etsiminen, esimerkkien tuottaminen, selitysten miettiminen ja oman oppimisprosessin miettiminen auttavat oppimaan oppimista.

8. Tukiko koulutus opiskelijoiden kommunikaatiovalmiuksia?

Tietoyhteiskunnan perustaitoihin kuuluu kyky kommunikoida eri välineillä ja kielillä. Ryhmässä oppiminen kehittää viestintätaitoja.

9. Onko tarvetta järjestää jatkokurssi samasta aiheesta?

Kurssien suunnittelussa ja järjestämisessä tulisi ottaa huomioon jatkuvuus ja kurssien tuotteistaminen. Peruskurssin jälkeen opiskelijat voivat ryhmissä käydä läpi oppimaansa ja tämän jälkeen oppimista voi tehostaa jatkokurssin järjestäminen. Tällä tavalla opintoihin tulee tavoitteellisuutta ja pitkäjänteisyyttä.