Kouluttajana kehittyminen

Kouluttajana voi kehittyä monella tavalla. Työ tekijäänsä opettaa - mitä enemmän koulutustilaisuuksia toteutat, sen paremmaksi vähitellen kehityt. Toisaalta aivan kaikkea ei tarvitse opetella kokemuksen koulussa, myös toisten kokemuksista voi oppia. Kouluttajataidoista on olemassa paljon hyviä oppikirjoja, joista voit saada hyviä eväitä henkilökohtaiselle kehittymisellesi. Kun asioit lähikirjastossasi, hyviä hakusanoja ovat mm. opetusoppi eli pedagogiikka sekä kasvatustiede tai kasvatusoppi.

Hyviä ajatuksia voit saada myös keskustelemalla toisten kouluttajien kanssa. Ellei järjestössäsi ole muita oto-kouluttajia kuin sinä, kannattaa ilmoittautua mukaan jollekin kouluttajakurssille, siellä pääset juttusille muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.

Kouluttajana kehittymisen kannalta tärkeää on myös oman koulutustoiminnan arviointi. Sana arviointi vain helposti herättää vääriä mielleyhtymiä sellaisessa kouluttajassa, jolla ei ole kasvatustieteen opintoja takanaan. Arviointina pidetään palautelomakkeiden kierrättämistä ja kurssin vetäjän opetusesityksen pisteyttämistä asteikolla erinomainen - hyvä - tyydyttävä - ei pyydetä tätä enää ikinä meille puhumaan. Tällaista toimintaa voisi pikemminkin nimittää arvosteluksi kuin arvioinniksi. Koulutustoiminnan arvioinnin kannalta oleellisempia kysymyksiä kuin yksittäisen kouluttajan yhden opetustilanteen suoriutumiskerroin ovat esimerkiksi:

Oman koulutustoiminnan arvioinnin kehittämistyökaluksi on TJS Opintokeskuksessa suunniteltu oheinen Kouluttajan muistilista.