Yhdistyksen hankkeet

Miksi hankkeita

Yhdistyksen hankkeet - tai projektit tai urakat - eroavat arkisesta yhdistystoiminnasta siinä, että niille määritellään alku ja loppu. Tavallinen toimintahan on "loputon" prosessi, joka tapahtuu (vuosi)sykleissä. Miksi sitten puhutaan erikseen hanketoiminnasta? Lähinnä siksi, että

  1. halutaan keskittää voimavarat jonkin tietyn tavoitteen saavuttamiseksi,
  2. määrätietoiselle ja hyvin suunnitellulle hankkeelle on mahdollista saada ulkopuolista rahoitusta, ja näin
  3. hankkeeseen voidaan palkata määräaikainen työntekijä.

Mitä konkreettisempi tavoite toiminnalle on, sitä paremmin välineeksi sopii hanke. Siksi hankkeen suunnittelu aloitetaan oikeastaan lopusta käsin eli ensin nimetään tavoitteet. Sen jälkeen ollaan hetken aikaa luovia ja pohditaan sitä, miten tavoitteeseen päästään. Siihen sitten loppuu luovuus, koska lopputyö eli aikataulun ja resurssien suunnittelu sekä toteutus on puhdasta "tekniikkaa" eli suunnitelmien mukaan tehtyä työtä. Siksi vanha hyvä 'urakka' -sana korvaa aivan mainiosta 'hanke' tai 'projekti' -sanat. Lisäksi 'urakkaan' sisältyy käsitys myös kovasta, tuloshakuisesta työstä. - Tämä toteuttamisen "teknisyys" on asia, joka on otettava huomioon hankkeen toteuttajaa valittaessa, koska hänen tulee olla kaikkea muuta kuin luova ja ihmisläheinen. Nämä ihmiset ovat yhdistystoiminnalle kultaa, mutta määrätietoisen hankkeen johtajina he usein epäonnistuvat.

Miten tehdään hankesuunnitelma

Laadukas hankesuunnitelma sisältää:

  1. päämäärän (vision) määritelmän,
  2. konkreettiset tavoitteet,
  3. tehtävien luetteloinnin,
  4. aikataulusuunnitelman,
  5. resurssisuunnitelman eli työn määrän ja työvoiman + rahoituksen arvion, sekä
  6. arviointisuunnitelman eli mitä tuloksia mitataan ja milloin.

Hankkeelle voi saada rahoitusta eri lähteistä, ja rahoittajat usein vaativat hankesuunnitelman "istuttamista" heidän lomakkeisiinsa, mutta kaikissa kysytään ainakin yllä mainittuja asioita. Lisäksi rahoittajat voivat vaatia hankkeen tavoitteiden sitomista suurempiin kansallisiin "strategioihin" eli esimerkiksi tasa-arvon, tietoyhteiskunnan, demokratian tai elinikäisen oppimisen tavoitteisiin. Yhdistysten hankerahoituksista löytyy hyvin tietoa internetistä.

Hankesuunnitelman voi muuttaa taulukkomuotoon. Taulukossa on oma kohtansa hankkeen tavoitteille, toiminnoille/keinoille, panoksille, tuotoksille, tuloksille ja vaikutuksille. Kun taulukon kaikkiin kohtiin pystytään kirjaamaan tarkasti mietittyjä asioita, tiedetään, että hanke on sekä toteutettavissa että arvioitavissa.