Sihteeri

Sihteeriksi nimitetään sekä järjestön että hallituksen sihteeriä. Käytännössä nämä toimet hoitaa usein sama ihminen, mutta ei kuitenkaan välttämättä. Sihteeri on järjestölleen erittäin tärkeä, vaikka muodollisesti valtaa tai oikeuksia hänellä ei juuri ole. Pienissä yhdistyksissä sihteeri kuuluu usein hallitukseen, mutta suuremmissa järjestöissä se ei ole välttämätöntä. Niiden kokouksissa sihteerinä toimii joskus palkattu työntekijä ja joskus hallitus valitsee keskuudestaan joka kokouksessa uuden sihteerin.

Sihteerin työ ei ole sosiaalisesti palkittua. Työ ei näy, paitsi silloin, kun se jää tekemättä. Työn tärkeydestä kertoo se, että vauraampi yhdistys palkkaa itselleen ensimmäiseksi sihteerin. Suurenkin järjestön puheenjohtajana saattaa toimia osa-aikainen tai jopa harrastuksekseen toimiva - tunnettukin - henkilö, mutta sihteeri on se, joka yhdistystä pyörittää.

Puheenjohtaja ei ole sihteerin esimies, sillä sihteeri työskentelee hallitukselle. Käytännössä sihteerille kertyvät puheenjohtajaa ja järjestön rutiineja tukevat kirjoitustehtävät: pöytäkirjojen kirjoittaminen, jäsenluettelon ylläpito, yhdistyksen kirjeenvaihto liittoon, yhdistysrekisteriin, jäseniin jne. päin, toimintakertomuksen ja -suunnitelman luonnosten kokoaminen sekä arkiston hoito.

Sihteeri perehtyy työhönsä usein edeltäjänsä papereihin tutustuen. Tässä on pieni vaara: virheelliset toimintatavat tai käytännöt periytyvät. Sihteeriksi voi opiskella vanhoja käytäntöjä noudattaen, mutta oikeaa puhtia ja tietoa toimeen saa, kun käy hyvin ohjatulla sihteerikurssilla. Samalla tapaa samanhenkisiä ihmisiä, joista myöhemmin saattaa löytyä mainioita yhteistyökumppaneita.